Ei ole reilua tämä ei.

Huomasin ikäväkseni olevani oikeassa, jälleen kerran kun oli kyse koiristani. Heta ei halunnut äidiksi, tyttö ei antanut pentujen kehittyä 38 vuorokautta vanhemmiksi. Yksi toisensa jälkeen vielä koiranpennuiksi tunnistamattomat sikiöt menehtyivät ja imeytyivät emon verenkiertoon.

Pienen hetken ajatus pennuista oli totta, ei ihan käsin tunnusteltavissa, mutta totta kuitenkin. Sitten toivottavasti helkutin hyvästä syystä pennut otettiin meiltä pois. Epäilin jo pitkään jonkin olevan vialla, minua ei tosin kukaan uskonut, en edes minä itse. Täytyihän niiden olla siellä vaikka maha lakkasi kasvamasta ja hetken kutistuikin. Minä näin ne ultrassa itse!

Nyt kaikista tärkeintä on että Heta on kunnossa. Oma iloinen ja kärttyisä itsensä. Äipän oma kainalokoira, mustasukkainen jätkille leluistaan ja syömättömistä kuhan nahoistaan. Pikku dieetti tosin on nyt tytölle paikallaan, ruoka oli hyvää ja sitä tungettiin koira täyteen. Saihan sitä silläkin leviämään kun omaan silmään näytti liian ohuelta. (ironia hälytys!) Sitä ilmiötä ei tosin ole vielä tullut että Heta olisi synnyttänyt kasan tennispalloja ja alkanut hoivata niitä. Parempi näin vaikka toivoinkin itse synnytykseen sitä plussapallo-efektiä!

Tämä oli hyvä harjoitus. Ensi kertaa varten tietää jo ennalta miten pitäisi valmistautua, mitä meinasi nyt jäädä viime tippaan, ja työnantajakin on testattu että pentulomaa saa jos tarvis on. Paljon tuli taas opittua tästäkin savotasta. Vaikka turpiin tuli tällä(kin) kertaa, täytyy vain taas könytä ylös ja ravistaa turkki suoraksi. Ja kääntää nenä kohti uusia suunnitelmia.

Lämmintä kiitosta kaikille myötäeläneille, nyt vain haluan lakata ajattelemasta tätä ja keskittyä uusiin juttuihin. Joku jossain sanoi että koira muistaa mutta ihminen muistelee. Niin totta.

Töistä tuli tänään kotiin kaksi täyttä muovikassillista leluja! Siellä vissiin isäntäväki siivosi nurkkiaan, ja lykkäsi pari kassillista Matille mukaan. Jo edesmenneen koiran leluja näytti olevan, menevät nyt todellakin hyötykäyttöön. Voi tuota vingutuksen määrää! Ja yhdelle pehmopallolle pidettiin jo hautajaiset, sillä ei ollut pitkä tulevaisuus tuon hammasmäärän keskellä.