Kävin tässä päivänä eräänä teurastamolla hakemassa perheelleni syötävää. Vähemmän karvaisille sieltä toisesta ovesta, ja karvakasoille sit sieltä muutaman kymmenen metrin päässä olevasta toisesta ovesta.

Jokainen koirilleen naudanmahaa syöttänyt tietää miltä se tavara tuoksahtaa. Monille haju on kestämätön, mä olen jo ilmeisesti parkkiintunut siihen kun tuore pötsi ei saa aikaan mussa oikeastaan mitään reaktiota jos se ei satu löytymään pakastimesta vaniljajäätelön vierestä. Haiseehan se, ihan lehmän p**kalle. Ja ulkonäöllisesti muistuttaa tummaa karvalankamattoa.

Siinä sitten juttelin teurastamon sedän kanssa kun kaveri pudotteli hyvinkin tuoreita puolen neliön kokoisia riekaleita muovilaatikkoon ja kävi ilmi että muutkin kuin koiraihmiset ovat tästä tavarasta kiinnostuneita. Nimittäin tummahipiäinen Afrikan väki, joita asuu Tampereellakin pieni joukkio. He käyvät säännöllisesti hakemassa karvahatuksikin ristittyä koirien herkkua. Pahaa  aavistamatta menin kysymään mihin ihmeeseen he moista tarvitsevat kun en ole ikuna nähnyt sysimustaa tyyppiä kulkemassa koiran kanssa kadulla. Kaveri katsahti minuun kuin nähdäkseen reaktioni:

- Ne tekee kuule siitä keittoa!
-  ?!?? (suu jäi auki kuin kultakalalla)
- Kyllä! Kysyin sitä niiltä joskus ja sain vastauksen että he tekee siitä sellaista aamukeittoa, ne oli kuule tosi innoissaan ja tanssahtelivat ja kiljahtelivat ja pistivät välillä lauluksi tuossa noin! (osoitti pientä tyhjää aluetta jättipaljujen välissä, toinen sisälsi naudan utareita, toisen sisällöstä en saanut selvää)
- Oota hetki, käyn heittämässä laatat tuolla nurkan takana.

On siinä naapureilla kerrostalossa ihmettelemistä kun joka aamu rappukäytävässä löyhkää keitetty naudanmaha. Voi yökötys sentään.

Siinä on muuten ollut vakava paikka teurastamon sedälläkin tyypin tietäen kun joukko periafrikkalaisia tyttöjä pistää tanssiksi naudanmahapussin ympärillä. Siinä saattaisi alkaa naurattamaan jos ei vyön sisäpuolella kiertäisi ja kuplisi.

Mun matkani pelkokertoimessa tyssäisi siihen jos eteen katettaisiin höyryävä lautasellinen keitettyä naudanmahaa höystettynä kertaalleen pureskelluilla heinillä. Se on tietty makuasia.