Ja jälleen runosuoni ontuu, siispä saatte vain kuvasaastetta.

Pikkupikinokat syö jo jonkin verran kiinteää ruokaa, ja kulkevat vapaasti omassa huoneessaan missä on verkkoportti ovella, tuttu ja turvallinen pentulaatikko ilman etuseinää, puusohva minkä alle voi mennä nukkumaan sekä maton lisäksi sanomalehtivessa mitä ihmeen hyvin osataan jo käyttääkin. Verkkoportti on jo saatu nurin muutaman kerran, pienet hurjapyryt tahtois tulla jo muun lauman sekaan. Ei ihan vielä, jos sopii? Viikon päästä ehkä, siihen asti purraan vain toisiaan, leluja, Heta-parkaa tai ihmisiä.

Hetakin alkaa jo rentoutua lasten kanssa, aluksi kun koko pesue muutettiin uuteen huoneeseen, Heta vartioi huoneen ovella ja vannoi repivänsä jokaisen viittä metriä lähemmäs tulevan koiran kappaleiksi. Tänään sai Kätsy käydä haistamassa yhtä pentua verkon läpi Hetan istuessa tarkkana vieressä.

Joo, pennulta haisi, sanoi Kätsy ja juoksi sohvalle kierimään lelun päälle.

Aarnivalkeaa pari kuvaa, olkaa hyvät:




Pari otosta Aallonmurtajasta:




Seuraavana Aarteenetsijää:




Ja vielä Aavehaltiasta pari kuvaa, tästä tytöstä ei sitten seisomakuvaa irronnut.